Hei ja hyvaa uutta vuotta 2008!

Jotenkin ottaa niin voimille saada aikaiseksi paivitettya tatakin sivustoa, etta pistaa miettimaan, mita en halua alitajuisesti oivaltaa omien tekstieni kautta. Ehka niin paljon tapahtuu jatkuvasti, etten paase oikein karryille itsekaan.

Loysin siis itseni lopulta Atlantasta. Taa kaupunki on mulle kuin toinen koti, ja se rauha, mika sielullani lepaa, on jotenkin mielenkiintoinen tunne. Jos olen vasynyt, nukun. Jos huvittaa bailata, bailaan. Jos tekee mieli maata koko paiva sohvalla, makaan koko paivan sohvalla. Mikaan ei jyskyta takaraivossa, etta vauhtia nyt hommiin ja sassiin. Kamppa tuntuu nyt jo kodilta, mika tunne puuttui jatkuvasti Virginiassa.

Tyoskentelen ghetossa. Normiopetuksen lisaksi tyonkuvaani kuuluu tarkkailla, kayttavatko lapset samoja vaatteita useamman paivan tai viikon, tulevatko he kouluun ruhjeilla tai muuten vaan hadissaan. Muutamaa tapausta tarkkailen hieman laheisemmin, ja raportoin koululle heti jos naen jotain epailyttavaa.

Jos naen jotain epailyttavaa ja aloitan raportoinnin, olen kusessa. Vanhemmat saattavat uhkailla, useimmat kantavat aseita mukanaan, pimealla ei uskalla enaa yksin liikkua koulualueella jne. Homma menee siis moneen suuntaan. Niin pitkaan kuin oppilaat vaihtavat vaatteita edes muutaman paivan valein ja heilla ei ole isompia ruhjeita, suljen silmani ja olen neiti Opettaja.

Virginiaan verrattuna koulusysteemi on huomattavasti paljon enemman lahella Suomen jarjestelmaa. Kouluaikakin on sama. Ja kiitos jollekin ihmeelliselle voimalle oppikirjoista! Olen niin onnellinen voidessani kayttaa valmiita materiaaleja ja aivottomuutta luovuudessa.

Paatani on sarkenyt kaksi paivaa. Eilinen konsertti meni ihan harakoille, kun en jaksanut keskittya kuuntelemaan bandia joka oli jopa ihan ok vaan heratakseni tana aamuna puhelinsoittoon, etta vaarini on kuollut. Olen jotenkin hukassa ja tappelen itseni kanssa, haluanko lentaa hautajaisiin vai ei. Pitaisi tehda paatos aika pian... En tieda.

Nyt voisin viimein raahautua suihkuun, kello on jo jotain puoli nelja enka ole tehnyt mitaan tanaan. BRILLIANT!