Rykäisin
sitten parissa päivässä 10-sivuisen erkkapedan esseen, kun päätin etten
sittenkään jätä sitä roikkumaan, vaan teen sen pois. Kun asennoitui
kovin päättäväisin mielen, siitä tuli yllättävän hyvä ja monipuolinen.
Parempi kuin Steiner -esseestä.
Älkää ihmiset loukkaantuko mulle kun en jaksa repiä enää resursseja
myötäelää ja kuunnella kaikkia juttujanne, mutta olen nyt päättänyt
repiä ison G:n kasaan toukokuun alkuun mennessä. Kun on hyvä draivi
päällä, en vastaa puhelimeen sillä kun kerran keskeyttää, menee
ajatuskin ihan hukkaan. Siispä toivon pitkämielisyyttä vielä seuraavan
kuukauden poissaolevuudelleni. Mietitään sitten lisää elämän
tarkoitusta ja otetaan takaisin "menetetty aika".
Ensimmäistä kertaa ikinä ahdistaa lähteä töihin huomenna. Ehkä pitäisi
taas osata asettua kaiken yläpuolelle, mitä se sitten tarkoittaakaan.
Joku varoituskello sanoo, ettei mun paikkani ole sittenkään tuossa
koulussa, vaan se uudelleen kaiken aloitus vois kuitenkin olla
paikallaan. Ei olisi ennakkoasenteita tai ennakko-odotuksia, vaan saisi
olla juuri sellainen kuin on. Vaikka tk-jamppa jos huvittaa. Tai
kommunisti-viherpiipero.
Näytän ulkoisesti kävelevältä aikapommilta. G tuottaa harmaita hiuksia,
ainakin tuntuu että helsinki-väri on haalistunut. Vaikka G etenee
tasaisesti, ja sateenkaaren toisen pään "As soos as you graduate, it
looks like everything is in order for you to teach here" -lippu liehuu
jo silmissä, ahdistaa silti. Olen näköjään piilostressaaja. Stressaan
kesää koska pitäisi tehdä töitä jotta saisi rahaa. Luotan varmaan vähän
liikaakin kaupankassauraani, ja pelkään että se kusahtaa silmille
jossain vaiheessa. Missasin lasten kesäleiriohjaajahaun, ja kun
sellaisia olisi ollut muutama mm. Santahaminassa. Hitto että ottaa
päähän.
Jaa, jos söis vaikka vaihteeks. Tuntuu etten tee muuta kuin turpoan.
maanantai, 9. huhtikuu 2007
Kommentit