Niin
siinä sitten kävi, että äiti kävi jouluaattona kuiskaamassa, että
menevät äijän kanssa vielä viime hetken shoppailuille. Klo 10.15 soi
puhelin, että mummo oli nukkunut pois 10.05 aamulla. Äiti oli tosi
huonona, vaikka hokikin koko ajan, että parempi näin, ei ole enää
kipuja ja kaikki sisarukset voivat keskittyä joulun viettoon. Mä olen
nyt sitten virallisesti mummoton.
Mummo oli hieno ihminen, vaikka rupesikin vanhoilla päivillään
sekoilemaan. Ja millaisen elämän hän eli! Vuodesta 1918 vuoteen 2006.
88 vuotta! Kolme vuotta sitten sukujuhlilla, hänen 85-vuotisjuhlissa,
mummo istui keinutuolissa pihalla ja katseli ympärilleen. Istahdin
hänen viereensä ja kysyin, mitä mietit. Hän vastasi: "Tätä rikkautta,
mikä ympärilläni on. Seitsemän lasta, 14 lastenlasta, ja viisi
lastenlastenlasta."
Äijä ja tätini mies, molemmat samanlaisia juoppoja, itkivät. Lippu laskettiin pihoissa puolitankoon. Jouluaattona.
Olen ollut tosi vahva. Äidin takia. Pääsen tänään itse tuulettumaan
bestiksen hoiviin. Sitten luultavasti itketään. Kun sen viimein
itselleen sallii. Ja loppiaisena vietetään hautajaisia. Täytyy varmaan
serkkulikkojen kanssa laulaa kirkossa jotain. Jos he vaan pystyy.
Sain maailman kauneimman joululahjan: isoveljelleni ja hänen
vaimokkeelleen tulevan vauvan 9-viikkoisen ultraäänikuvan. Olin niin
iloinen äidin puolesta että itkin vain. Äiti piristyi niin paljon.
Sitten itkettiin yhdessä.
Maailma muuttuu jatkuvasti. Olen kaivannut tiettyjä ihmisiä elämääni
ihan hirveästi. Ikävöin Raumalla ollessa bestistä vähän väliä.
Osaamatta sitä kuitenkaan kertoa hänelle. Kaipaan Annaa ja Jaskaa.
Kaipaan lukioaikaista ystävääni Johannaa. Olen mielettömän otettu
Rauman opiskelukavereilta saamastani tuesta. Jopa Kriisi on "hengessä
mukana" omien sanojensa mukaan. Kaipaan Marikaa Hgissä ollessani. Ja
myönnetään - on mulla J:täkin ikävä. Tai sitten se on vaan tää, et
tarvis jonkun halaamaan.
Tampereen ex soitti eilen. Kyseli muka vaan kuulumisia. Se mies menis
mun kaa varmaan heti naimisiin, jos vaan suostuisin. Yöllä mietin ihan
tosissani, miksen suostu. En tiedä. En todellakaan tiedä.
Yks asia on kuitenkin varma. J on väärässä. Kyllä voi tehdä sellaisen
sopimuksen, ettei katso/ koske muihin erossa ollessa. Jos rakastaa
toista ihmistä, voi luvata olla uskollinen. Ja pysyä siinä. Ja jos ei
pysy, ei rakasta tarpeeksi. Olen näin päättänyt.
maanantai, 25. joulukuu 2006
Kommentit