Herasin sitten vaaralla jalalla tana aamuna ja heratin J:n tappelemaan kanssani. Jostain syysta tuli sellainen olo, etta persetti. Tai siis kylla se on selvaa mista se tuli, joten ehka selitan tarkemmin.

Jostain syysta lupauduin eilen mukaan toimistolle ja poikien fitness campia katsomaan kun J treenas niita. Olin niin tyytyvainen, etta mut hyvaksyttiin toimistolle seuraneidiksi, vaikka J antoikin vahan palautetta, et olisit voinu edes jutella vahan ihmisten kanssa. Suomalaisuus hyokkaa valilla kaapista, ei auta. Muutama nainen loi muhun tosi vihaisen katseen, lienen taas astunut jonkun varpaille hengaamalla J:n kanssa. Treeneissa (koska muksut ei paase ilman vanhempien kyytia minnekaan) muutama mutsi ja faija jututti mua ja musta tuli samantien niiden silmissa J:n tyttoystava. Pelottavaa. Nautin kyllakin ihan sikana. Jotenkin oli kiva katella vanhempia ja kuunnella niiden juttuja ja haistella vahan, mita aidan toisella puolella tapahtuu.

Tan jalkeen lahdettiin downtowniin syomaan. Oli tyypillinen kiva ilta, aurinko laski ysilta ja oli pimeeta, sirkat siritti ja ihmiset oli humalassa. Me ei. Kaytiin vaan homobaarissa syomassa (J oli ihan paskat housussa) ja toisessa viela enemman homobaarissa juomassa yhdet drinksut. Hitto et nauratti se ihmisten avoimuus ja antikaappius. J kertoi sitten kuullensa yhdelta isalta, et eras (ilmeisesti) yksinhuoltaja-aiti oli kysellyt miehen vaimolta J:sta, onko se naimisissa jne. J nauro rakasesti ja sanoi ettei ainakaan sekaannu yksinhuoltajiin. Se tapa, milla se sen sanoi, antoi jotenkin sellaisen kuvan, et kylla se muutenkin olis kiinnostunu, jos ei kyseessa olis aiti. Hemmetti se latisti fiilikset.

Kylla ma tiedan missa mennaan. Tunteita on molemmin puolin muttei kumpikaan tassa enaa ainakaan nuorene. En ma usko et J menee vieraisiin ennen joulua, ellei ihan tosissaan ole puutteessa. Ellei se sitten tormaa mun tuurissa siihen elamansa naiseen. Ja totta kai on imartelevaa, jos perasta kysellaan, kuka tuo nuori skandinaaviherkku on. Ja se kuitenkin on tuonut mut "omalle alueelleen" eli futiksen pariin: toimistolle tyokavereiden eteen, peleihin valmennettavien eteen ja nyt youth leaguen vanhempien eteen. Ei pitais olla kauheesti kyseltavaa.

Kirjoittelen nytkin samasta paikasta, eli toimistolta. Tunnin paasta alkaa viimeinen paiva campilla ja saan taas rupatella mukavia vanhempien kanssa. Tuolta tultuamme mennaan Aprilin kaa meian vakkaribaariin sanomaan Irville ja Mitchille hyvastit ja koetetaan pitaa hauskaa. Ainakin se tanaan sanoi puhelimessa, et silla on paljon kerrottavaa. Ilmeisesti perhehuoliin liittyen. Kaikkea uhmaten meen lauantaina ammattilaisliigan peliin Turkin ja Devranin kaa, jotta ehdin viettaa niidenkin kanssa aikaa ennen lahtoa. En rupea kuitenkaan ottamaan puolia tassa kiistassa, vaan yritan olla niin kuin ennenkin. April kuulosti kuitenkin vahan loukkaantuneelta, etten pyytanyt hanta mukaan peliin. J ei kuitenkaan onnistunut saamaan kuin kolme lippua. Tapaan huomenna myos ehka tan agencyn kundin, ketka palkkaa eurooppalaisia opeja toihin. Siita voi tulla mielenkiintoista, varsinkin jos tanaan erehtyy juomaan Irvin ilmaisia shotteja... "Ya girls wanna have shots with me?" Hemmetin Al Rokerin nakoinen hassu mies.