Kävin sitten niittaamassa tentin. Välillä tekee mieli kyseenalaistaa koko tieteenala, sellaista diipadaapaa kysyttiin taas. Olin oikein vihainen kun tulin tentistä, sillä tää on mielestäni samalla myös opiskelijoiden aliarvioimista. Juuri eilen juteltiin olutseurani kanssa siitä, että meillä pääsee sisällysluettelon lukemalla tentistä läpi. Surkeaa!
Mulla on ikävä Helsinkimiestä. Aina odotti iltaisin, koska se soittaa ja mukavasti sai purettua vähän tuntojaan. Kaipa se pian helpottaa. Pitäis saada se kesäkolli tilalle mouruumaan puhelimeen. Onneks on tämä netti, onnettomien ihmisten sosiaalielämän turva.
Ja kuka idiootti jätti ikkunan lähtiessä auki? Hyttynen imi mua varpaasta! (Voiko tämän laskea seksielämäksi?)
Soitin tentin jälkeen pari opiskelukaveria läpi ja toisella kierroksella tärppäsi: sain seuraa. Käytiin ensin siiderillä, sitten syömässä ja sitten vielä toisella siiderillä. Musta on tulossa juoppo. Eipähän tarvinnut kökkiä neljän seinän sisällä. Tulen hulluksi kohta. Ja kaiken huippu on se, et tääl Siperiassa (kuten opiskelupaikkakuntaani nimitän) on uusi rokkibaari jossa oli kuuma baarimikko.
Huomennakin joutuu juomaan lasin viiniä. On yhden duunipaikan kevätpäättäjäiset ja meille opeille on tiedossa gourmét -sapuskaa. Toivottavasti porukka on hyvällä tuulella ja villillä mielellä. On siellä kuitenkin ne muutama nasta mimmi. Ja se yks raivostuttava tsadilainen rokkiheebo, joka heittää niin hyvää läppää kuten "mitä tsadin äijä". Mikä äijä mä oon? Ihan ku tää tallottu itsetunto (huom., mullehan tehtiin eilen bänksit) tarttis tollaisia mielenilmauksia joista naisellisuus on kaukana.
Enää kolme päivää ja pääsen Hellsinkiin.