Nonnih. Tulihan se sielta. Opintotuen takaisinmaksupaatos. Voi helvetin kuustoista. Kylla voi muuten syoda naista. Ei onneksi enempaa kuin yksi kuukausi, mutta totta kai tassa sovelletaan 15% korkoa, kuinkas muuten Suomen kansanelakelaitos pysyisi pystyssa. Niinpa summaksi kertyy 528 euroa. Maksettava 4.4. mennessa. Milla rahalla?

Vittu et vituttaa.

Oletko koskaan katsonut peiliin ja miettinyt etta olenpas valkoinen? Puhuessani muksuille duunissa ajattelen jatkuvasti etta olettepas mustia? Kun menen shoppailemaan vaatteita, ajattelen toki etta onkohan tama merkki mahdollisesti vain mustille? Kun puhun Aprilin kanssa, toki mielessani vilkkuu etta oletpas puoliksi aasialaisen nakoinen.

Mita vittua?

Opin tanaan, etta rotukysymys on Atlantassa iso juttu. Kavin shoppailemassa mielestani makeita toppeja. Naytin ne Aprilille ja se totesi etta ei, palauta ne pois. Jos kaytat naita merkkeja, kerrot vastaantulijalle olevasi valkoinen huora joka panee mustaa miesta. Sulloin rievut vaatekomeron perukoille odottamaan Suomen kesaa.

Opin tanaan, mita termi 'black tax' tarkoittaa. Opin myos, etta minut luokitellaan etelan blondiksi. Olen tyhma kuin saapas, luultavasti juurikin college koulutuksen saanut isin rahoilla elava narttu.

Opin perjantaina, etta silla ei ole mitaan merkitysta, mista olen kotoisin. Olen kuitenkin samaa eurooppalaista perua, mita muutkin valkoiset Amerikassa. Hillary Clinton vai Barak Obama. Mulla ei ole mielipidetta.

Olen aina ollut kiinnostunut historiasta ja sen vaikutuksesta kulttuuriin. Koskaan en ole kokenut sita nain negatiivisena. Totesihan yksi duunikaverini mulle, etta 'ai se olit sina. Kun te kaikki naytatte ihan samanlaisilta'. Onhan meita kaksi valkoista eurooppalaista blondia duunissa.

Olen todella, todella arsyyntynyt enka tieda, oliko Atlanta sittenkaan mulle se oikea paikka. Oppia ika kaikki.